Siimaohjaasta Savossa

	PIETARSAAREN SEUDUN RC-LENTÄJÄT JAKOBSTADSNEJDENS RC-FLYGARE
	Pääsivu \| Artikkelit \|	\| Huvudsida \| Artiklar

Suomeksi På svenska

Tässä jutussa myös:
Siimaohjattava lennokki
Lennättämine

Siimaohjaasta Savossa
Ilkka Klemetti
Savonkielinen kiännös: Matti Husso

Tavanommaesten turistinähtävyyksiin lisäks lomareissulla mualimoo kulukiissaan suattaa jos hyvästi kääp törmätä vaekka lennokkiaeheisiin "nähtävyyksiin". Kuopijossa on nimittäien mahollissuus nähä semmosta lennokkitoimintoo, jota ee joka päevä piäsekää näkemään. Kuopijon lennokkikerhossa toemii niät aktiivine porukka, joka ohjoo polttomoottorjlennokkijjaan siimoen avulla.

Ratio-ohjaas ee suinkaan ou ainuva tapa ohjata lennokkija. Ennen ratio-ohjaaksen kehittymistä nykyseen muotoosa olj siimaohjaas ylleisin ohjaastapa. Ratiotekniikan kehittyissä siimaohjattavat lennokit ouvvat jiäneet vähä sivummalle ylleisistä kotkotuksista.

Siimaohjattavvoo lennokkia ohjaellaan lennokin ja lennättäjän välillä oloviin kirreihi siimoen kaatta. Siimoilla ohjataan vuan korkeosperäsintä. Tavanommaesessa vuakalennossa lennokki kulukoo lennättäjästä kahtoen vastapäevään ja kesk'pakovoema pittää siimat kirreellä lennätyksen aekana.

Kuopijon lennokkikerhon kentällä Mikko Husso (vas.), Matti Husso ja Juuso Huhturi valmistelloovat siimaohjattavia lennokkijjaan lennätystä varten.

Mikko Husso on suanna Blue Max -lennokkisa ilimaan.

Lennätys ee ou suinkaa yks'totista ympyrän kiertämistä lennättäjän ympärj, vuan lennokkia voep lennättee lisäks ohjoojan piän piällä korkeella. Käätettävissä on nimittäe puoljpallon muotonen pinta, jonka kesk'pisteessä lennättäjä seista tojottaa.

Tämä suattaa kuulostoo jotennii alakeelliselta ja rimitiiviseltä. Tämmöset luulot karisj kyllä äkkiä kun Kuopijon lennokkikerhon Matti Husso, Juuso Huhturi ja Mikko Husso näätttivät minkälaista siimaohjattavan lennokin lennätys parraimmillaan on. Lennokki taepuu kaaniisti semmosiin kuvijoihin, joihinka ee tavaommaesta RC-lennokkia voe kuvitellakaa. Yrittäkkeepä vaekka tehä RC-lennokilla pystyssä olova tiimalasjkuvio, jonka korkeos on 15 m. Lyhyvesti sannoen: siimaohjatun lennokin lennättäminen on vaekuttavan näköstä.

Siimaohjattavilla lennokilla kilipaillaan usseissa luokissa. Suomessa harrastettaan (enemmän tahikka vähemmän) noppeoslennokkija, taetolennokkija (stunt) ja taestelulennokkija (combat). Näehin lisäks ulukomailla kilipaillaan pienosjmallilennokilla (scale) ja joukkuvenoppeoslennokilla. Ja tietennii on olemassa lisäks vaekka minkalaesija siimaohjattavia rainereita ja jos mitä huvittelulennokkija. Kuopijossa näkemänj lennokit olj näetä taetolennokkija. Kuopijon lisäks näetä hurjia, jotka myötääsä näehin kanssa värkkee löytyy aenakii Jyväskylästä ja piäkaupuntiseovvulta.

Siimaohjaaksen englanninkielinen nimitys on control line, lyhennettynä C/L tai CL. No, savoks narukontrolj.

Siimaohjattava lennokki

Kuopijolaisten taetolennokit olj varustettuna .51-.60 -kokoesilla hehkutuluppamoottorilla. Siimaohjatuissa lennokissa ee ou normaalj tappaaksessa kaasunsiätöö, nii että kaasuttimet ouvvat yksinkertasempia siimaohjaasversijoeta. No ku lennokissa ee ou mittää akkuja, servoja tahikka muita RC-rilikottimia, ne ouvvat varsin keppeitä. Luonnostaan keppeessä lennokissa on tietennii pienet kuormitukset ja sitä voep sen taatta eilleennii keventöö. Lennokki paenaa ylleesä 1.5-1.8 kg. Kuvitelkoohan tuon painoseen lennokkiin .60-kokoenen moottorj. Nyt alakaa valeta, minkä taatta siimastuntista ei tunnu teho loppuvan kun sillä kieputetaa uskomattoman näkösiä kiemuroeta.

Enssilmääksellä huomijo kiinnittyy vasemmasta siivestä ulos tuloviin siimoen liittimiin. Lennokkiin kiini pannut siimat ouvvat lennättäjän puolella kiini kahvassa, jota lennättäjä pittää käessään. Kahvoo kallistelemalla siimat liikkuu eistakasj. Lennokin sisällä liike on kytkettynä korkeusperäsimmeen. Siimoen pittuus on tavanommaesesti n. 20 m. Pitemmillä siimoella suattaa kesk'pakovoema pienentyvä liikoo kun lennätettään lennättäjän piän ylj mänövijä kuvijoita. Lyhemmillä siimoella kuvijoihin käätettävissä olova tila pienenöö haetallisesti.

Silimukoessa siimat punnootuuvvat toestensa ympärj. Se ee kuitenkaa haeittoo. Siimat suavat männä vaekka parjkymmentä kertoo toistesa ympärj. Virallisen taetolento-ohjelman lopuks siimat ouvvat punnootunneet kaks kierrosta, nimittäe sisä- ja ulukopuolisten liikkeehin miärä ei ou sama.

Matti Husson lennokki on Elias Mayerin rätneemä Valkka Special. Moottorj on Super Tigre 51.

Kun siimoen pittää olla kirreellä lennätyksen aekana, on lennokki rakennettu pikkusen epäsymmetriseks sillä laella, että se pyrkii kuartamaan ringistä ulospäen. Sivuperäsin on laetettu ohjoomaan pikkusen oikeelle ja ulommaesessassa siivessä on lisäpaeno.

Matti Husson Valkka Specialissa on pikkunen siivekkeen tapaenen siätöpinta ulommaesessa siivessä. Sillä on pelekästään tasapaenotettu siipiin kantovoemoo. Ulospäen kuartamista ee tämmösellä siivekkeellä voe tehostoo, nimittäen selekälennossa lennokki kallistusj lennättäjjään päen.

Stuntissa on tavanommaesesti siiven takareonassa laskeotumislaepoljta näättävät ohjaaspinnat. Ne on yhistetty ohjaakseen sillä laella, että kun korkeosperäsin kiäntyy ylös (lennokin nokka nousoo) niin laepat männöövävät alas. Ja päenvastoen. Tämä tehostaa ohjasvaekutusta ja niinpä stuntilla voep tehä aeka jyrkkäkulumasia kuvijoita.

1. Mikko Husson Blue Max näättää ensjsilmääksellä tavalliselta RC-lennokilta, mutta kun lähempee kahtoo, paljastuu olennaesija eroja.	2. Siimaohjattavan lennokin vasemmasta siivestä tulloo ulos kaks ohjaassiimoo, jotka on kytkettynä korkeosperäsimen ohjaakseen.	3. Siimat on laetettu kiini kahvaan, jota kallistelemalla lennättäjä suap liikutettuva lennokin korkeosperäsintä.
4. Sivuperäsin on kiännetty pikkusen oikeelle, jotta siimat pysysj kirreellä kaekissa tilanteissa.	5. Oikeenpuoleesessa siivessä on kannen alla paenosäelijö. Lisäpaeno kallistaa lennokkija ulospäen ja aattaa siimoja pysymään kirreellä.	6. Siipiin aerodynnaamista tasapainoo voep siätee pienellä rimmilapulla.

7. 8. 9. Taetolennokissa on siipiin takareonassa ohjaaspinnat (laepat), jotka on yhistetty korkeosperäsimen ohjaakseen. Laepat liikkuuvat päenvastaseen suuntaan kun korkeosperäsin ja ne parantaavat ohjaastehhoo.

Lennättämine

Muasta ilimaan lähtövän siimalennokin lennättäminen vuatii tasaesta ympyrä muotosta paekkoo, jonka halakasija on hyvä olla nuin 40 metriä. Kun nimittäen kaekki lennättäjät lennättäävät ylleesä samassa paekassa, pittää lennokin esjvalmistelu tehä syrjemmällä. Siimat kiinnitettään ja niihin toeminta kokkeillaan. Jo tässä vaeheessa on helpompoo, jos mukana on kaverj. Kaverj voep olla lennokin vieressä ja kahtoo, että ohjaemet toimii ja keskittyyvvät kun lennättäjä on kahvoneen kaavvempana. Lennokkiin tankataan polttoaenetta 5 minutin lentoo varten.

Esjvalamisteluje jäläkeen lennokki siirretään siimoneen lennätyspaekalle. Kun nimittäen lennokki ja käännistysvehkeet on kannettava lennätyspaekalle, tarvikkeihin miärä on hyvä pittee pienenä. Mukana seoraa tavallisesti vuan ryypytyspullo ja hehkulaete. Kuopijolaisten lennokit käännistyvät ensimmäesellä tae viimestään toesella hanskakäen heitolla. Tämä oesj ihan hyvä taeto RC-harrastajillekii. Kaasuttimen neoloo ee ennee tässä vaieeessa ruveta siätämään, nimittäen kun polttoainemiärä on mitoetettu ja rätnätty sopivoo lentoaikoo varten ja lennokin pittää piästä lentämään iliman viivytyksiä.

Avustaja pittää lennokkija muassa paekojllaan niin kaavvan että ohjaaskahvan äireen siirtynyt lennättäjä antaa lähtömerkin. Lennokin lähtöpaekka on lennättäjästä kahtoen tuulen alapuolella. Kevyt suurjtehoenen lennokki irtoo muasta noppeesti.

Kohta lähtöö! Mikko pitelöö Valkka Specialia ennen lentoonlähtöö.

Vuakalennossa lennokki lentää vastapäevään ja selekälennossa myötäpäevään lennättäjän ympärj. Muissa lentokuvioessa sitten miten millonnii. Lennokkija voep lennättee puoljpallon muotosella alueella, jonka kesk'pisteessä lennättäjä seista tojottaa. Tämä voep tuntuva rajottunneelta, mutta lentoliikkeetä on virallisessa kilipailuohjelmassakii vaekka miten paljo.

Lennättäjän on hyvä olla tietonen siitäkii, millonka polttoaene alakaa loppuva. Ee ou mukavoo, jos moottorj sammuu kesken matalan selekälennon. Moottorin sammuttuva lennokilla tehhään normaalj lasku.

Siimaohjattavan lennokin lennättäminen ee välttämätä etellytä tasasta lennätyspaekkoo. Jos alla on esjmerkiks rullaaskelevotonta heinikkoo, voep avustaja heittee lennokin ilimaan. Ja laskun voep tehä turvallisesti pehmeeseen heinikkoon.

1. Lennokki tankataan varikolla. Juuso Huhturi Europe 3 -lennokkisa kimpussa.	2. Lennätyspaekalla tarkastettaan ohjaemiin toeminta vielä kerran kaeken varalta ennen käännistämistä.	3. Lennokki voijjaan käännistee ylöalaisinnii (sylinterj ylöspäen) ihan niinkunj tässä.

4. 5. Tietennii moottorj voijjaan käännistee lennokin seisoessa laskutelineillään. Kun kaekki romppeet pittää kantoo lähtöpaekalle on varusteihin miärä mahollisimman pien: ryyppypullo ja hehkutusvehe. Siimamiehet heittäävät moottorin kääntiin tavanommaesesti ensimmäesellä heitolla.		6. Avustaja pitelöö käännissä olovoo lennokkija kun lennättäjä männöö kehän keskelle.
7. Lennättäjä antaa lähtömerkin ja avustaja piästää lennokin mänemään.	8. Suurjtehonen keppee lennokki nousoo noppeesti siivilleen.	9. Vuakalennossa lennokki etenöö lennättäjästä kahtoen vasemmalle. Kuva on otettu lennättäjän likeltä.
10. Lennätysala ee ou suinkaa ympyrä lennättäjän ympärillä, vuan lennokilla voep tehä kuvijoita myös lennättäjän piän piällä.