Siimaohjausta Savossa

	PIETARSAAREN SEUDUN RC-LENTÄJÄT JAKOBSTADSNEJDENS RC-FLYGARE
	Pääsivu \| Artikkelit \|	\| Huvudsida \| Artiklar

Savoksi På svenska

Tässä jutussa myös:
Siimaohjattava lennokki
Lennättäminen

Siimaohjausta Savossa
Ilkka Klemetti

Tavanomaisten turistinähtävyyksien ohella lomamatkalla saattaa törmätä myös lennokkiaiheisiin "nähtävyyksiin". Kuopiossa on mahdollisuus nähdä sellaista lennokkitoimintaa, jota ei joka päivä pääse näkemään. Kuopion lennokkikerhossa toimii aktiivinen ryhmä, joka ohjaa polttomoottorilennokkejaan siimojen avulla.

Radio-ohjaus ei suinkaan ole ainoa tapa ohjata lennokkia. Ennen radio-ohjauksen kehittymistä nykyiseen muotoonsa oli siimaohjaus yleisin ohjaustapa. Radiotekniikan kehittyessä siimaohjattavat lennokit ovat jääneet hieman sivuun valtavirrasta.

Siimaohjattavaa lennokkia ohjataan lennokin ja lennättäjän välille pingotettujen siimojen välityksellä. Siimoilla ohjataan vain korkeusperäsintä. Normaalissa vaakalennossa lennokki kiertää lennättäjää vastapäivään ja keskipakovoima pitää siimat kireällä lennätyksen aikana.

Kuopion lennokkikerhon kentällä Mikko Husso (vas.), Matti Husso ja Juuso Huhturi valmistelevat siimaohjattavia lennokkejaan lennätystä varten.

Mikko Husso on saanut Blue Max -lennokkinsa ilmaan.

Lennättäminen ei ole suinkaan yksitotista ympyrän kiertämistä lennättäjän ympärillä, vaan lennokkia voi lennättää myös ohjaajan pään yläpuolella. Käytettävissä on siis puolipallon muotoinen pinta, jonka keskipisteessä lennättäjä seisoo.

Tämä saattaa kuulostaa jotenkin alkeelliselta ja primitiiviseltä. Tällaiset luulot karisivat kyllä äkkiä kun Kuopion lennokkikerhon Matti Husso, Juuso Huhturi ja Mikko Husso näyttivät millaista siimaohjattavan lennokin lennätys parhaimmillaan on. Lennokki taipuu kauniisti sellaisiin kuvioihin, joihin ei normaalia RC-lennokkia voi kuvitellakaan. Yrittäkääpä vaikka tehdä RC-lennokilla pystysuora tiimalasikuvio, jonka korkeus on 15 m. Lyhyesti sanoen: siimaohjatun lennokin lennättäminen on vaikuttavan näköistä.

Siimaohjattavilla lennokeilla kilpaillaan useissa luokissa. Suomessa harrastetaan (enemmän tai vähemmän) nopeuslennokkeja, taitolennokkeja (stunt) ja taistelulennokkeja (combat). Näiden lisäksi ulkomailla kilpaillaan mallilennokeilla (scale) ja joukkuenopeuslennokeilla. Ja tietenkin on olemassa siimaohjattavia trainereita ja muita hupilennokkeja. Kuopiossa näkemäni lennokit olivat taitolennokkeja. Kuopion lisäksi aktiivisia siimalennokkiharrastajia löytyy ainakin Jyväskylästä ja pääkaupunkiseudulta.

Siimaohjauksen englanninkielinen nimitys on control line, lyhennettynä C/L tai CL.

Siimaohjattava lennokki

Kuopiolaisten taitolennokit oli varustettu .51-.60 -kokoisilla hehkutuppamoottoreilla. Siimaohjatuissa lennokeissa ei ole normaalisti kaasunsäätöä, joten kaasuttimet ovat yksinkertaisempia siimaohjausversioita. Koska lennokeissa ei ole mitään akkuja, servoja tai muita RC-varusteita, ne ovat varsin kevyitä. Luonnostaan kevyessä lennokissa on tietenkin pienet kuormitukset ja sitä voi sen takia edelleenkin keventää. Lennokki painaa 1.5-1.8 kg. Kuvitelkaahan tuon painoiseen lennokkiin .60-kokoinen moottori. Nyt alkaa valjeta, miksi siimastuntista ei tunnu teho loppuvan kun sillä kieputetaan uskomattoman näköisiä kuvioita.

Ensisilmäyksellä huomio kiinnittyy vasemmasta siivestä ulos tuleviin siimojen liittimiin. Lennokkiin kiinnitetyt siimat ovat lennättäjän puolella kiinni kahvassa, jota lennättäjä pitää kädessään. Kahvaa kallistelemalla siimat liikkuvat edestakaisin. Lennokin sisällä liike on kytketty korkeusperäsimeen. Siimojen pituus on normaalisti n. 20 m. Pidemmillä siimoilla saattaa keskipakovoima pienentyä liikaa kun lennätetään lennättäjän pään yli meneviä kuvioita. Lyhyemmillä siimoilla kuvioihin käytettävissä oleva tila pienenee haitallisesti.

Silmukoissa siimat punoutuvat toistensa ympärille. Se ei kuitenkaan haittaa. Siimat saavat mennä vaikka parikymmentä kertaa toistensa ympäri. Virallisen taitolento-ohjelman lopuksi siimat ovat punoutuneet kaksi kierrosta, sillä sisä- ja ulkopuolisten liikkeiden määrä ei ole sama.

Matti Husson lennokki on Elias Mayerin suunnittelema Valkka Special. Moottori on Super Tigre 51.

Koska siimojen pitää olla kireällä lennätyksen aikana, on lennokki rakennettu hieman epäsymmetriseksi siten, että se pyrkii kaartamaan kehästä ulospäin. Sivuperäsin on asetettu ohjaamaan hieman oikealle ja ulommassa siivessä on lisäpaino.

Matti Husson Valkka Specialissa on pieni siivekkeen tapainen säätöpinta ulommassa siivessä. Sillä on ainoastaan tasapainotettu siipien kantovoima. Ulospäin kaartamista ei tällaisella siivekkeellä voi tehostaa, sillä selkälennossa lennokki kallistuisi lennättäjää kohti.

Stunteissa on tyypillisesti siiven takareunassa laskeutumislaippoja muistuttavat ohjauspinnat. Ne on kytketty ohjaukseen siten, että kun korkeusperäsin liikkuu ylös (lennokin nokka nousee) niin laipat menevät alas. Ja päinvastoin. Tämä tehostaa ohjausvaikutusta ja niinpä stuntilla voi tehdä aika jyrkkäkulmaisia kuvioita.

1. Mikko Husson Blue Max näyttää ensisilmäyksellä tavalliselta RC-lennokilta, mutta lähempi tarkastelu paljastaa olennaisia eroja.	2. Siimaohjattavan lennokin vasemmasta siivestä tulee ulos kaksi ohjaussiimaa, jotka on kytketty korkeusperäsimen ohjaukseen.	3. Siimat on kiinnitetty kahvaan, jota kallistelemalla lennättäjä liikuttaa lennokin korkeusperäsintä.
4. Sivuperäsin on käännetty hieman oikealle, jotta siimat pysyisivät kireänä kaikissa tilanteissa.	5. Oikeanpuoleisessa siivessä on kannen alla painosäiliö. Lisäpaino kallistaa lennokkia ulospäin ja auttaa siimojen kireänä pysymistä.	6. Siipien aerodynaamista tasapainoa voi säätä pienellä trimmilapulla.

7. 8. 9. Taitolennokeissa on siipien takareunassa ohjauspinnat (laipat), jotka on kytketty korkeusperäsimen ohjaukseen. Laipat liikkuvat päinvastaiseen suuntaan kuin korkeusperäsin ja ne parantavat ohjaustehoa.

Lennättäminen

Maasta starttaavan siimalennokin lennättäminen edellyttää tasaista ympyrän muotoista aluetta, jonka halkaisija on 40 metriä. Koska kaikki lennättäjät lennättävät yleensä samassa paikassa, täytyy lennokin esivalmistelu tehdä sivummalla. Siimat kiinnitetään ja niiden toiminta testataan. Jo tässä vaiheessa on helpompaa, jos mukana on kaveri. Kaveri voi olla lennokin vieressä ja katsoa, että ohjaimet toimivat ja keskittyvät kun lennättäjä on kahvoineen kauempana. Lennokkiin tankataan polttoainetta 5 minuutin lentoa varten.

Esivalmistelujen jälkeen lennokki siirretään siimoineen lennätyspaikalle. Koska lennokki ja käynnistystarvikkeet on kannettava lennätyspaikalle, tarvikkeiden määrä on hyvä pitää pienenä. Mukana seuraa tavallisesti vain ryypytyspullo ja hehkulaite. Kuopiolaisten lennokit käynnistyivät ensimmäisellä tai viimeistään toisella hanskakäden heitolla. Tämä olisi ihan hyvä taito RC-harrastajillekin. Kaasuttimen neulaa ei enää tässä vaiheessa ryhdytä säätämään, sillä polttoainemäärä on mitoitettu sopivaa lentoaikaa varten ja lennokin pitää päästä lentämään ilman viivytyksiä.

Avustaja pitää lennokkia maassa paikoillaan kunnes ohjauskahvan luokse siirtynyt lennättäjä antaa lähtömerkin. Lennokin lähtöpaikka on lennättäjästä katsoen tuulen alapuolella. Kevyt suuritehoinen lennokki irtoaa maasta nopeasti.

Kohta lähtee! Mikko pitelee Valkka Specialia ennen lentoonlähtöä.

Vaakalennossa lennokki lentää vastapäivään ja selkälennossa myötäpäivään lennättäjän ympärillä. Muissa lentokuvioissa sitten miten milloinkin. Lennokkia voi lennättää puolipallon muotoisella alueella, jonka keskipisteessä lennättäjä seisoo. Tämä voi tuntua rajoittuneelta, mutta lentoliikkeitä on virallisessa kilpailuohjelmassakin vaikka kuinka paljon.

Lennättäjän on hyvä olla tietoinen siitä, milloin polttoaine alkaa loppua. Ei ole hauskaa, jos moottori sammuu kesken matalan selkälennon. Moottorin sammuttua lennokilla tehdään normaali lasku.

Siimaohjattavan lennokin lennättäminen ei välttämättä edellytä tasaista lennätysalustaa. Jos alla on esimerkiksi rullauskelvotonta heinikkoa, voi avustaja heittää lennokin ilmaan. Ja laskun voi tehdä turvallisesti pehmeään heinikkoon.

1. Lennokki tankataan varikolla. Juuso Huhturi Europe 3 -lennokkinsa kimpussa.	2. Lennätyspaikalla tarkastetaan ohjaimien toiminta vielä kerran ennen käynnistämistä.	3. Lennokki voidaan käynnistää ylöalaisin (sylinteri ylöspäin) kuten tässä.

4. 5. Tietenkin moottori voidaan käynnistää lennokin seisoessa laskutelineillään. Koska kaikki tarvikkeet pitää kantaa lähtöpaikalle on varusteiden määrä mahdollisimman pieni: ryypytyspullo ja hehkulaite. Siimamiehet heittävät moottorin käyntiin tyypillisesti ensimmäisellä heitolla.		6. Avustaja pitelee käynnissä olevaa lennokkia kun lennättäjä siirtyy kehän keskelle.
7. Lennättäjä antaa lähtömerkin ja avustaja päästää lennokin menemään.	8. Suuritehoinen kevyt lennokki kohoaa nopeasti siivilleen.	9. Vaakalennossa lennokki etenee lennättäjästä katsoen vasemmalle. Kuva on otettu lennättäjän läheltä.
10. Lennätysala ei ole suinkaan ympyrä lennättäjän ympärillä, vaan lennokilla voi tehdä kuvioita myös lennättäjän yläpuolella.