Miten lennokki toimii

	PIETARSAAREN SEUDUN RC-LENTÄJÄT JAKOBSTADSNEJDENS RC-FLYGARE
	Pääsivu \| Artikkelit \|	\| Huvudsida \| Artiklar

Miten lennokki toimii Lennokki Lennokki lentää samoilla periaatteilla kuin oikeakin lentokone. Siivet kantavat lennokkia ilmavirrassa ja peräsimet vakauttavat lentoa ja mahdollistavat samalla ohjaamisen. Lennokkeja on monenlaisia. Joissakin on sähkö- tai polttomoottori, joissakin ei ole moottoria ollenkaan vaan ne lentävät liitämällä. Tavanomainen lennokki painaa 1-3 kg ja sen siipien kärkiväli on 1.2-2.0 m. Ilman moottoria lentävillä liidokeilla kärkiväli saattaa olla yli 3 m. Kevyet lennokit pysyvät ilmassa alle 20 km/h nopeuksilla. Nopean polttomoottorilennokin nopeus voi olla yli 150 km/h. Lennokin rakenne on tavallisesti kevyttä balsapuuta, mutta myös styroxia käytetään, erikoisesti siivissä. Runko voi olla tehty myös kevyestä lujitemuovista. Huippukoneissa käytetään lujitteena lasikuidun lisäksi hiilikuitua ja kevlaria. Lennokki päällystetään tavallisesti ohuella värikkäällä muovikalvolla, mutta myös silkkiä ja ohutta paperia käytetään. Lennokkeja voi ostaa lähes valmiina ARF (almost ready to fly) -tyyppeinä, jotka vaativat vain pientä kokoamista ja laitteiden asennusta. Toinen tapa on rakentaa lennokki rakennussarjasta, jossa osat ovat valmiiksi leikattuja ja joka sisältää tarvittavat materiaalit. Rakennussarjasta rakentaminen vie muutaman kuukauden illat. Lennokin voi myös rakentaa piirustuksien mukaan itse. Kaikkein mielenkiintoisinta ja myös aikaavievintä on itse suunnitella ja rakentaa oma lennokki.	Hur modellflygplan fungerar Modellflygplanet Modellflygplan flyger enligt samma principer som riktiga plan. Vingarna bär planet och roderytorna stabiliserar flykten och möjliggör samtidigt styrning. Modellflyg finns i många olika former. Vissa har el- eller förbränningsmotor, andra förlitar sig på väder och vind. Ett normalt modellplan väger 1-3 kg och har en spännvidd på 1.2-2.0 m. S.k glidflygplan kan ha en spännvidd över 3m. Lätta plan kan hålla sig i luften redan vid 20 km/h. Dom snabbaste kan ha en toppfart över 150 km/h. Hotliners, en typ av el-segelplan, kan vid dykning komma upp i hastigheter bortåt 300 km/h. Modellplanen är vanligen uppbyggda av lätt balsaträ, men även styrox används, speciellt i vingar. Flygkroppen kan även vara tillverkad av tunn glasfiber. Extrema segelplan är i dag oftast laminerade helt i composite material ss.kolfiber, kevlar och grp. Modellplan kläs vanligen med plastfilm som värmes fast, men även silke och papper används i viss mån (jodå, det finns masocister i våra led också). I dag kan man köpa sk. ARF-byggsatser (almost ready to fly). Dessa levereras färdigbyggda och klädda, klara för motor- och radioinstallation. Man kan också bygga från en byggsats, där alla delar och material ingår, förutom tank, radio och drivpaket. En del föredrar att skaffa ritningar och material själva, m.a.o. göra sin egen byggsats. Riktiga entusiaster designar och gör egna ritningar!
Erilaisia lennokkeja Olika slags modellflygplan
Voimalaite Moottorilennokin voimanlähteenä käytetään sähkö- tai polttomoottoria. Sähkömoottori saa energiansa lennokissa olevasta akkupaketista, joka koostuu 6-36 kappaleesta 1.2 voltin NiCd-kennoja. Akkujen ja moottorin välissä on sähköinen nopeudensäädin. Aikaisemmin sähkömoottoreita käytettiin vain liidokkien apumoottoreina, mutta nykyään niitä käytetään kaikentyyppisissä lennokeissa. Harjattomissa sähkömoottoreissa voi olla tehoa jopa 4 kW. Polttomoottorit ovat pieniä kaksi- tai nelitahtisia moottoreita, jotka käyttävät polttoaineena metanolia, johon voiteluöljy on sekoitettu. Metanoli syttyy moottorissa ilman sytytystulppaa hehkutulpan vaikutuksesta. Sytytyslaitteita ei siis tarvita ja moottori voi olla siinä suhteessa yksinkertainen ja kevyt. Polttomoottorit ovat iskutilavuudeltaan tavallisesti 2.5-15 cm³. Tehoa polttomoottoreissa on 0.5-3 hv ja kierroksia 8000-20000 r/min.	Drivpaket Som drivkraft används förbrännings- eller elmotorer. Elmotorn drivs av ett batteripaket som består av 6-36 st 1.2 V NiCd celler. Mellan batteriet och motorn sitter ett elektroniskt fartreglage, ESC.Tidigare användes elmotorer närmast för segelflyg, men med dagens teknik kan vilka plantyper som helst drivas med elektricitet. I dag finns kollösa (brushless) motorer med effekt upp till 4 kW, och som klarar över 100 ampere. Kan nämnas att en tävlings Hotliner har en stighastighet av över 50 m/s!!! Förbränningsmotorerna är små 2- eller 4-taktsmotorer, som använder en blandning av metanol och syntetisk olja. Även ricinolja kan ingå i blandningen, om man gillar klottet och lukten. Bränsleblandningen antänds av ett glödstift, ganska likt en dieselmotor. Storleken på vanliga förbränningsmotorer är från 2.5 cm³ till 15 cm³. I effekt rör de sig runt 0.5 till 3 hk vid 8000-20000 rpm.
Sähkömoottori Elmotor	Polttomoottori Förbränningsmotor
Radiolaitteet Radio-ohjattua lennokkia ohjataan radiolähettimen avulla maasta. Radiolaitteista käytetään yleisesti lyhennettä RC (Radio Control). Lennokissa oleva vastaanotin ottaa radion käskyt vastaan. Radiolaitteiden kantomatka on useita satoja metrejä. Lennokin näkyvyys rajoittaa lennätysetäisyyttä, ei radion kantomatka. Radiolähettimessä on yleensä kaksi ohjaussauvaa, joita liikuttamalla lennokin ohjainpinnat kääntyvät tai moottorin kierrosluku muuttuu. Lennokissa on pienet sähkötoimiset servot, joiden vivut liikkuvat lähettimen ohjaussauvojen asentojen mukaan. Servojen vivut on kytketty työntötangoilla peräsimiin ja muihin ohjainpintoihin. Radiolaitteissa käytetään vaihdettavia taajuuksia niin, että useat lennättäjät voivat lennättää samanaikaisesti ilman, että heidän radionsa häiritsisivät toisiaan.	Radioutrustningen Flygplanen kontrolleras från marken med en radiosändare (i dagligt tal RC från "radio control"). I modellen finns en mottagare som omvandlar radiosignaler till elektriska impulser, som i sin tur styr servon (små elmotorer) som är kopplade till roderytorna. I normala fall styr man modellen med 2 spakar som är kopplade till höjdroder, sidoroder, skev- eller bankningsroder och motorreglage, alltså gasen. Radioanläggningarna använder kristaller för att bestämma frekvensen. Detta möjliggör att flera plan kan vara i luften samtidigt utan att det uppstår störningar.
Radiolähetin Radiosändare	Servo
Lennättäminen Moottorikäyttöinen lennokki voi lähteä maasta tavallisten lentokoneiden tapaan. Pienempiä lennokkeja voidaan lähettää lentoon heittämällä. Moottorittomat liidokit vedetään ilmaan ohuella narulla juoksemalla tai vinssillä vetämällä. Ne voidaan myös lähettää lentoon pitkän kuminauhan vetämänä. Joissakin liidokeissa on nousua varten sähkömoottori. Moottori sammutetaan kun kone on noussut tarpeeksi korkealle. Sitten kun korkeutta tarvitaan taas lisää, kone nostetaan moottorin avulla uudestaan korkeuksiin. Lennokit voivat lentää vaikka kuinka korkealla, mutta ei ole järkevää lennättää niitä niin kauas, että niitä ei enää näe kunnolla. Polttomoottorikoneiden polttoainetankit ovat 150-500 ml kokoisia, mikä riittää 10-20 min lennätykseen. Moottoriton liidokki lentää ilman nousevia ilmavirtauksia 7-10 min. Jos lennätyspaikalla on hyviä nousevia ilmavirtauksia "nostoja", on yli tunnin lentoajat liidokilla mahdollisia. Sähkömoottorilennokkien akut riittävät 5-10 minuutin moottorin käyntiaikaan. Aloittelijalle sopivat lennokit maksavat 70-150 €. Sellaiseen sopiva 6.5 cm³ polttomoottori maksaa 50-100 €. Kallein hankinta on radiolaitteet 170-500 €. Tosin samoja radiolaitteita voi käyttää useissa lennokeissa. Eräällä pietarsaarelaisella harrastajalla on edelleen aktiivikäytössä vuonna 1975 hankitut radiot. Jos lennokkien lennättäminen kiinnostaa sinua, ota yhteyttä Pietarsaaren Seudun RC-lentäjien jäseniin. He auttavat mielellään sinua alkuun lennokkiharrastuksessa. Voit myös lukea Vantaalaisen lennokkikerho Rakun kotisivuilla olevaa Aloittelijan opasta.	Att flyga modellplan Motordrivna modellplan kan starta från marken precis som riktiga plan. Mindre modeller kan med fördel kastas iväg. Segelplan kan dras upp med lina om man gillar att springa. Gummibands slunga är vanligaste metoden. För stora segelmodeller används även elektrisk winsch. Elseglare har ett elektriskt drivpaket, som regleras från radion. Fördelarna här är att man kan starta och stänga av motorn efter behov. Dessutom är de inte så vindkänsliga. Nackdelarna är att dessa modeller är avsevärt tyngre än normala "glidare" och är svårare att hålla uppe med hjälp av termik, (uppåt stigande varmluftsblåsor). Med rena segelmodeller är tanken att man ska hålla sig uppe med hjälp av termik.Vid lämpligt väder och stor skicklighet (tur?) kan man hålla ett plan i luften i timmar. Förbränningsmodellerna är försedda med tankar som rymmer 150-500 ml bränsle. Detta räcker till flygningar på 10-20min.Här är idén igen att hinna landa innan bränslet tar slut, eftersom motormodeller ofta har sämre glidflygnings-egenskaper än segelplan. En lämplig nybörjarmodell kostar runt 70-150 €. En passande motor på 6.5 cm³ ungefär 50-100 €. Den dyraste investeringen är förstås radioanläggningen. En vettig radio kostar från 170 till 500 €. Man bör beakta att en lite dyrare radioanläggning ofta har flera modellminnen, vilket gör det möjligt att använda samma radio till många plan. Om man å andra sidan vill komma undan så billigt som möjligt, satsar man på ett balsa segelplan och en 2-kanals radio. Med klädsel och lim ska man väl kunna komma under 200€... Om detta låter spännande och kanske vore nåt för dig, kontakta gärna någon av våra medlemmar, vi hjälper gärna till om vi kan!
Copyright © 2002 Ilkka Klemetti, Mikael Lundqvist 25.6.2002 webmaster