PS 17.11.2002

	PIETARSAAREN SEUDUN RC-LENTÄJÄT JAKOBSTADSNEJDENS RC-FLYGARE
	Pääsivu \| Artikkelit \|	\| Huvudsida \| Artiklar

Tämä artikkeli kuvineen on julkaistu Pietarsaaren Sanomissa 17.11.2002.
Teksti: Heimo Riihimäki
Kuvat: Markku Jokela

Den finskspråkiga versionen av denna artikel samt bilder har publicerats i tidningen Pietarsaaren Sanomat 17.11.2002.
Text: Heimo Riihimäki
Foto: Markku Jokela
Översättning: Peter Nyman

Lennätys vie miehen
RC-lennättäjät kokoavat voimia ja koneita uuteen kauteen

- Se on sanottava, että muut murheet unohtuvat, kun kone on ilmassa. Siinä velatkin muuttuvat saataviksi.

Kalevi Jylhä on Pietarsaaren RC-lennättäjien veteraaneja. Rekisteröimättömän kerhon jäseniä yhdistää moottorilennokkien tai liidokkien rakentelu ja lennätys. Käytännössä talvikausi kuluu käsityön merkeissä. Ulkona on enimmäkseen niin pimeää, ettei lennätys onnistu. Toisaalta lennätystauko suo aikaa rakentaa uusia koneita - tai korjata vanhoja.

Pietarsaaren RC-lennättäjät odottelevat maaliskuuta, jolloin jäätä voi vielä käyttää kiitoratana ja valoa alkaa olla riittävästi lennokin ohjailuun. Hiekkakuopilla on kuulemma hyvä lennättää, koska sieltä löytyy jääpintoja joka suuntaan. Konehan nousee ja laskee parhaiten vastatuuleen.

Modellflygningen förtrollar
RC-flygarna samlar sina krafter och flygplan för den kommande säsongen

- Man måste säga, att man glömmer sina bekymmer när planet är i luften. I sinnet förvandlas skulder till fordringar.

Kalevi Jylhä är en veteran inom modellflygning. Medlemmar av den oregistrerade RC-flygklubben i Jakobstad förenas kring byggande och flygning av motor- och segelflygmodeller. I praktiken tillbringas vintersäsongen med modellbygge. Det är för mörkt ute för att kunna flyga. Å andra sidan, en paus i flygningen ger möjligheten att bygga nya modeller - eller reparera de gamla.

Jakobstadsnejdens RC-flygare väntar på Mars-månad, då man ännu kan uttnyttja isen som landningsbana och det börjar vara tillräckligt ljust för att kunna se och styra modellplanet. Sandåsen lär vara en bra plats för att flyga eftersom där finns det isbanor i alla riktningar. Planet startar och landar nog bäst i motvind.

Klikkaa isommaksi Klicka för större bild

Kalevi Jylhä on harrastanut lennokkeja 1940-luvulta alkaen.
Kalevi Jylhä började med modellflyg redan på 1940-talet.

Suriseeko päässä vai ilmassa?
Alkuhankintojen jälkeen lennätys on halpaa huvia

Jäiden lähdettyä Pietarsaaressa ei ole sopivaa paikkaa lennokkien lennätykseeen, mutta onneksi muuan pedersöreläinen viljelijä on luvannut palan kesantopeltoa kiitoradaksi. Pietarsaaren RC-lennättäjät niittävät heinän itse.

Kovin suurta aluetta lennokit eivät tarvitse sen enempää nousuun ja laskeutumiseen kuin melunkaan takia.

- Polttomoottorikoneista lähtee ääntä tuollaiset 76-86 desibeliä parin metrin päästä mitattuna, Kalevi Jylhä kertoo.
- Ääni kyllä kuulu kauas, mutta ei ole raastava.

Kalevi Jylhän lentoharrastus alkoi Kauhavalla 1940-luvulla. Hän on vetänyt lennokkikerhoa Pietarsaaressa ajoittain 20 vuoden ajan.

Surrar det i huvudet eller i luften?
Efter grundanskaffningar är modellflygning ett billigt nöje

Efter islossningen finns ingen lämplig plats för modellflygningen i Jakobstad, men lyckligtvis har en jordbrukare i Pedersöre lovat en bit trädesåker för flygplats. Jakobstadsnejdens RC-flygare klipper gräset själv.

Modellflygplan behöver inte något stort område för varken start eller landning.

- Förbränningsmotorn ger 76-86 decibel buller mätt på ett par meters avstånd, berättar Kalevi Jylhä.
- Ljudet kan höras långt, men det är inte störande.

Kalevi Jylhäs flyghobby började i Kauhava på 1940-talet. Han har lett modellflygklubben i Jakobstad tidvis under en 20 års period.

Aluksi harjoituskone

13-vuotias Markus Klemetti alkoi harjoitella isänsä kevyellä moottorilennokilla ja sai sitten yksinkertaisen harjoittelukoneen, joka on suunniteltu lentämään stabiilisti. Kone asettuu siis mielellään itsekseen vaakalentoon. Näin ohjauksessa on yksi säätö vähemmän.

Viime kesänä Markus Klemetti osti oman polttomoottorikoneensa. 2,7 kiloa painavan koneen siipiväli on 1,6 metriä, moottorin tilavuus 6,5 kuutiosenttiä.

- Kyllä tätä on jo jouduttu korjaamaan, Markus Klemetti myöntää.
- Nokka on laminoitu uudelleen, samoin siivet rungon reunalta.

Kunnon rysäys kuulemma opettaa tehokkaasti muistamaan, että koneen ruuvien kiristykset kannattaa tarkistaaa ennen lennätystä, samoin radion kunto. Nykyisin lennätystä voi harjoitella myös tietokonesimulaattorilla, mikä vähentää korjaustöiden tarvetta.

Markus Klemetin kone on koottu ns. ARF- eli lähes lentovalmiista rakennussarjasta, jossa esimerkiksi siivet ovat valmiit. Sen kokoamiseen menee viikko tai pari.

- Jos kokoaa koneen varsinaisesta rakennussarjasta, niin talvitunteja tarvitaan paljon enemmän, Kalevi Jylhä sanoo.

Först ett trainerplan

13-årige Markus Klemetti började öva med sin fars lätta motormodell, fick sedan ett enkelt trainerplan, som är konstruerat för stabila flygegenskaper. Planet är självstabiliserande. Dom är enklare att flyga.

Förra sommaren köpte Markus Klemetti sitt eget plan med förbränningsmotor. Planet, som väger 2,7 kg har en spännvidd på 1,6 m och motorn har 6,5 kubikcentimeters slagvolym.

- Jå, nog har jag måst reparera det redan, erkänner Markus Klemetti.
- Nosen har laminerats om, samt vingarna vid kroppen.

En riktig smäll lär en nog att komma ihåg att kolla så skruvarna sitter fast före flygningen, samt granska att radion är i skick. Nuförtiden kan man öva flygningen också med en RC-flygsimulator i datorn, vilket minskar behovet av reparationer.

Markus Klemettis plan är ihopmonterat från en s.k. ARF (Almost Ready to Fly) - byggsats, dvs. ett nästan flygfärdigt plan med t.ex. färdiga vingar. Det tar en vecka eller två att montera ihop planet.

- Om man bygger från en traditionell byggsats, behövs det betydligt mera vintertimmar, säger Kalevi Jylhä.

Markus Klemetin konetta on jo jouduttu korjailemaan. Rysäyksiltä on vaikea välttyä kokonaan.
Markus Klemetti har redan måst reparera sitt plan. Det är svår att helt slippa krasher.

Liidokki on hitaampi, mutta moottorikone ei tarvitse temiikkejä, Mikael Lundqvist kuvailee lennätystapojen eroa.
Segelplanet är långsammare, men motorplanet behöver inga termiker, beskriver Mikael Lunqvist skillnader mellan olika flygningssätt.

Omia ilmakuvia?

Mikael Lundqvistilla on useita koneita, muun muassa 2,8 -metrin siivillä kulkeva sähköliidokki ja pieni moottorikone.

- Sähköliidokin moottoria käytetään vain nousuun, 200-300 metrissä moottori sammutetaan ja koetetaan löytää termiikkejä kuten tavallisilla purjekoneilla, Mikael Lundqvist kertoo.
- Sähköliidokkia on siinä mielessä helpompi hallita kuin moottorikonetta, että se kulkee hitaammin. Toisaalta moottorikone ei tarvitse termiikkejä.

Termiikki on nouseva ilmavirtaus, jollaisen varassa purjekone tai liidokki pystyy nostamaan korkeutta.

Egna flygbilder?

Mikael Lundqvist har flera modeller, bl.a. en elseglare med 2,8 meters spännvidd och ett litet motorplan.

- Elseglarens motor behövs endast för stigningen, motorn kopplas av på 200-300 meters höjd och man försöker hitta termiker, precis som med vanliga segelflygplan, berättar Mikael Lundqvist.
- Det är lättare att styra en elseglare än ett motorplan, på grund av att den flyger långsammare. Å andra sidan behöver motorplanet inga termiker.

Termiken är en stigande luftström, med vilken ett segelplan eller en segelmodell kan stiga.

Radiokanavia rajoitetusti

Halvimmat rakennussarjat maksavat runsaat 100 euroa, lisäksi tarvitaan radio-ohjain.

- 3 kanavalla pääsee alkuun, mutta useammilla kanavilla voi ohjailla useampia toimintoja, Mikael Lundqvist kertoo.
- Jos on monta ohjailukanavaa, voi kiinnittää lennokkiin vaikkapa kameran ja koettaa ottaa omia ilmakuvia. Jos haluaa päästä halvalla, niin 200 eurolla saa koneen ja yksinkertaisen radion.

Markus Klemetti käyttää 4 kanavaa. Toisen peukalon ohjain säätää koneen moottoria ja sivuperäsintä, toinen peukalo säätää korkeusperäsintä ja kallistumaa. Erityisesti radio-ohjaimen takia kerholaiset toivovat, että kiinnostuneet ottavat heihin yhteyttä ennen lennokin hankkimista.

- Radiotaajuuksia on rajoitetusti ja jos kahdella harrastajalla samalla alueella on sama taajuus, heidän täytyy vuorotella, Mikael Lundqvist sanoo.

Radiokanaler begränsade

De billigaste byggsatserna kostar drygt 100 euro, sen tillkommer en radioanläggning.

- Man klarar sig ofta med 3 kanaler i början, men med flera kanaler får man flera funktioner, berättar Mikael Lundqvist.
- Om man har tillräckligt många styrkanaler, kan man sätta fast t.ex. en kamera på modellen och försöka ta sina egna luftbilder. Om man vill slippa undan så billigt som möjligt, får man en modell och en enkel radio för 200 euro.

Markus Klemetti uttnyttjar 4 kanaler. Styrspaken för den ena tummen reglerar planets motor och sidoroder. Höjd och lutning regleras av den andra tummen. För att kunna koordinera radiofrekvenserna önskar klubbmedlemmarna att modellflygintresserade tar kontakt med dem före anskaffing av en modell.

- Radiofrekvenserna är begränsade och om två flygare använder samma frekvens, måste de alternera, säger Mikael Lundqvist.

Lennokkimalleja löytyy nykyisin varsin monenlaisia
Det finns nuförtiden många olika slags modellflygplan

Kova kulutus

Alkuhankintojen jälkeen lennätys on kuulemma halpaa. Tosin Markus Klemetin 6,5 kuutiosentin kone nielee polttoainetta litran tunnissa! Mikä toisaalta tarkoittaa vain paria euroa.

- Nämä koneet on rakennettu mahdollisimman keveiksi ja yksinkertaisiksi, Kalevi Jylhä selittää.
- Polttoainetaloudella on vähemmän merkitystä.

Stor förbrukning

Efter grundanskaffningar lär flygningen vara billigt. Dock dricker Markus Klemettis 6,5 kubikcentimeters maskin en liter bränsle per timme! Vilket dock bara betyder ett par euro.

- Dessa plan är konstruerade så lätta och enkla som möjligt, förklarar Kalevi Jylhä.
- Bränsle-ekonomin är av mindre betydelse.