PIETARSAAREN SEUDUN RC-LENTÄJÄT JAKOBSTADSNEJDENS RC-FLYGARE
 

Tämän artikkelin ruotsinkielinen versio kuvineen on julkaistu Jakobstads Tidning -lehdessä 19.1.2004.
Teksti: Charlotta Hedman
Kuvat: Johan Sandberg
Käännös: Ilkka Klemetti

Denna artikel samt bilder har publicerats i Jakobstads Tidning 19.1.2004.
Text: Charlotta Hedman
Foto: Johan Sandberg


Harrastajat kokeilivat siipiään sisällä Pietarsaaren Tellushalliin kokoontui lauantaina lennokkiharrastajia koko Pohjanmaan alueelta - Kalajoelta pohjoisesta ja Närpiöstä etelästä - lennättämään lennokkeja.
Tämä on tämän talven ensimmäinen kerta kun Pietarsaaren RC-lentäjät kokeilevat siipiään sisällä.
- Tellushalli on ollut suljettuna ja koko ajan täyteen varattuna, me saamme vuoroja, jos niitä jää yli, sanoo Ilkka Klemetti, joka on yksi harrastajista.
Hän odotti paikalle noin kahtatoista osallistujaa, mikä on paljon vähemmän kuin jos lennätystapahtuma olisi pidetty ulkona. Parikymmentä lennättäjää ilmestyi paikalle.
Pohjanmaalla on monia, jotka ovat kiinnostuneita lennokkien lennätyksestä.
- Luulisin, että meitä on satakunta, sanoo Bertil Holmlund, Oravaisissa toimivan lennokkikerho Lillanda MFK:n puheenjohtaja.

Entusiaster prövade vingarna inomhus Modellflygsentusiaster från hela Österbotten - från Kalajoki i norr till Närpes i söder - samlades i Tellushallen i Jakobstad på lördagen för att få flyga sina modellplan.
Det är första gången Jakobstadsnejdens RC-flygare testar sina vingar inomhus i år.
- Tellushallen har varit stängd och är jämt fullbokad, vi får ta de tider som blir över, säger Ilkka Klemetti, som är en av entusiasterna.
Han hade hoppats på ungefär tolv deltagare, betydligt färre än om flygningen skulle ha hållits utomhus. Ett tjugotal flygare dök upp.
I Österbotten finns många som är intresserade av modellplansflygning.
- Jag skulle gissa att vi är ett hundratal, säger Bertil Holmlund, ordförande för Lillanda MFK, en förening för modellplansflygare i Oravais.
Pietarsaarelainen Mikael Lundqvist erottui joukosta helikopterillaan. Kallis ja vaikeasti ohjattava laite, mutta vaikuttava.
Mikael Lundqvist från Jakobstad stack ut ur mängden med sin helikopter. Dyr och svår att manövrera, men imponerande.



Lennokit valtasivat Tellushallin

Tellushallin ilmatilassa surisee. On lauantai-ilta ja joukko lennokkiharrastajia on kokoontunut lennättämään tai vain katselemaan.
- Tämä on ensimäinen kerta kun lennätämme sisällä tänä talvena, sanoo pietarsaarelainen Ilkka Klemetti. Viime talvena lennätimme kolme kertaa, mutta tänä talvena emme ole voineet lennättää aikaisemmin, sillä Tellushalli on ollut suljettuna. Klemetti on odottanut kahtatoista osallistujaa, alkuillasta paikalle on ilmaantunut kahdeksan.
- Sisälennätyksestä kiinnostuneita on vähemmän kuin ulkona lennätyksestä, hän sanoo.
Klemetti uskoo, että se johtuu sisälennätyspaikkojen puutteesta.
- Tellushalli on melkein koko ajan täyteen varattu ja koska lennätys on hallin suhteen jonkinlaista toisen luokan toimintaa, meidän täytyy tyytyä niihin vuoroihin jotka sattuvat muilta jäämään vapaiksi.

Ulkolennätystä varten Pietarsaaren Seudun RC-lentäjillä on oma lentokenttä, jonka he ovat vuokraneet Karbystä. Yhdistys perustettiin kaksi vuotta sitten ja siinä on 22 jäsentä.
- Emme ole rekisteröity yhdistys, mutta olemme laatineet omat sääntömme ja valinneet luottamushenkilöitä.


Modellflygplan intog Tellushallen

Det surrar i luften i Tellushallen. Det är lördag kväll och en grupp modellplansentusiaster har samlats för att antingen flyga eller bara titta på.
- Det här är första gången vi flyger inomhus i vinter, säger Ilkka Klemetti från Jakobstad. Förra vintern flög vi tre gånger, men vi har inte kunnat flyga inomhus tidigare i år eftersom Tellushallen varit stängd.
Klemetti har väntat tolv deltagare, i början av kvällen hade åtta stycken dykt upp.
- Det är inte lika många som är intresserade av inomhusflyg som av utomhusflyg, säger han.
Klemetti tror att det beror på att det är så svårt att få plats att flyga inomhus.
- Tellushallen är nästan alltid fullbokad och eftersom vi är en slags sekundär verksamhet i hallen måste vi ta de tider som råkar bli lediga.

För utomhusflyg har Jakobstadsnejdens RC-flygare en egen flygplats som de hyrt i Karby. Föreningen bildades för två år sedan och har 22 medlemmar.
- Vi är inte en registrerad förening, men vi har skrivit egna stadgar och valt förtroendemän.

Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on vastaavia yhdistyksiä, mm. Oravaisisissa, Pirttikylässä ja Vaasassa.
Oravaisissa toimivan lennokkikerho Lillanda MFK:n puheenjohtaja Bertil Holmlund arvelee, että ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on noin sata lennokkiharrastajaa. Mutta lisää, että koko Suomessa lennokkiharrastajia on noin 20 000.
Tellushallissa voi havaita, että kiinnostusta löytyy joka tapauksessa koko Pohjanmaan alueelta. Pietarsaaren sisälennätystilaisuuteen on kokoontunut harrastajia illan mittaan mm. Närpiöstä, Vaasasta ja Kalajoelta.
I Svenskösterbotten finns liknande föreningar i bland annat Oravais, Pörtom och Vasa.
Bertil Holmlund ordförande för Lillanda MFK, föreningen för modellplansentusiaster i Oravais, gissar att det finns ungefär hundra intresserade i svenskösterbotten. Men tillägger att det finns cirka 20 000 modellplansflygare i Finland.
I Tellushallen ser man att intresset i alla fall tycks vara utspritt över hela Österbotten. Modellflygare från bland annat Närpes, Vasa och Kalajoki har sökt sig till Jakobstad under kvällen för att delta i inomhusflygningen.

Sisälennätyksessä käytetään sähkökäyttöisiä lennokkeja. Andreas Westerberg valmiina lentoonlähtöön.
När man flyger inomhus använder man eldrivna modellfygplan. Andreas Westerberg är redo för start.

Ilkka Klemetti Pietarsaaresta esittelee ylpeänä lennokkia, jonka hän on itse suunnitellut. Valmiit rakennussarjat eivät ole häntä varten.
Ilkka Klemetti från Jakobstad visar stolt upp ett modellplan han konstruerat själv. Färdiga byggsatser är inget för honom.

Monet piirtävät ja rakentavat lennokkinsa itse.
- On hauska suunnitella, piirtää ja rakentaa lennokki ja sitten nähdä sen lentävän, sanoo Ilkka Klemetti ja esittelee ylpeänä lennokkia, jonka rakentamiseen hän on satsannut muutamia kuukausia.
- Mutta on aika tavallista, että lennoki rikkoutuu, erikoisesti harrastuksen alkuvuosina.
Peter Damlin Oravaisista lisää hymyillen, että lennokkiharrastuksessa joutuu joskus työntämään tunteet taka-alalle, sillä hienokin lennokki saattaa tuhoutua niin helposti.
- Lennokin ohjaaminen ei ole ollenkaan niin helppoa kuin radio-ohjattavan auton ajaminen, sillä kaikki tapahtuu niin valtavan nopeasti, hän sanoo.
- Kun ensimmäisen kerran tulee takaisin kotiin ehjän lennokin kanssa, silloin on oppinut kuinka pitää ohjata, lisää Bertil Holmlund.

Lennokkeja on monenlaisia. Jotkut ovat suuria, kärkiväliltään kaksimetrisiä, jotkut pienempiä.
Sisällä lennätetään useinmiten sähkökäyttöisillä lennokeilla, ulkona käytetään polttomoottoreita, jotka käyvät metanolin ja öljyn sekoituksella. On myös purjekoneita ja helikoptereita.
Mutta vaikka alueella on kiinnostusta, täytyy useimpien tilata lennokkinsa internetin välityksellä tai ostaa ne Etelä-Suomesta.
- Lennokkiharrastus Suomen ruotsinkielisellä alueella alkoi noin 20 vuotta sitten, sanoo Holmlund.
- Kun minä aloitin, olin yksin harrastukseni kanssa Oravaisissa. Yleisö oli tietämätön mistä oli kysymys, kerran yhtä lennokkiani erehdyttiin luulemaan oikeaksi lentokoneeksi, hän nauraa.
Ne, jotka haluavat enemmän haastetta lennokkien rakentamiseen, voivat yrittää rakentaa mallilennokin.
- Mallilennokki on lennokki, joka ulkonäöltään ja lentotavaltaan muistuttaa jotakin historiallista oikeaa lentokonetta, sanoo Damlin.
- Olen rakentanut mallilennokin Punaisen Paronin lentokoneesta, Fokker Dreidekkeristä, mutta se oli tosi vaikea lennätettävä ja nyt se riippuu olohuoneen katossa, sanoo Bertil Holmlund.


Många ritar och bygger sina egna plan.
- Det är roligt att rita, konstruera och bygga ett plan för att sedan se det flyga, säger Ilkka Klemetti och visar stolt upp en modell han satt några månader på att bygga.
- Men det är ganska vanligt att man kraschar, speciellt de två första åren.
Peter Damlin från Oravais tillägger med ett leende att man egentligen inte borde ha några känslor som modellflygare eftersom det är så lätt hänt att man kraschar ett fint plan.
- Att styra modellplan är inte alls lika lätt som att köra radiostyrda bilar eftersom allting sker väldigt snabbt, säger han.
- När man kommer hem första gången med ett helt plan, då har man lärt sig hur man skall styra, tillägger Bertil Holmlund.

Det finns många olika sorters modellflygplan. Vissa är stora med så mycket som två meter mellan vingspetsarna, andra är betydligt mindre.
Inomhus flyger man oftast med elflygplan, utomhus använder man förbränningsmotorer som går på en blandning av metanol och olja. Det finns också segelflygplan och helikoptrar.
Men trots att det finns ett intresse i nejden måste de flesta beställa sina modellplan över Internet eller köpa dem från södra Finland.
- Intresset för modellflygplan i Svenskfinland startade för cirka 20 år sedan, säger Holmlund.
- När jag började var jag ensam om mitt intresse i Oravais. Allmänheten var helt ovetande om vad det var frågan om, de misstog till och med ett av mina plan för ett riktigt flygplan en gång, skrattar han.
För de som vill ha lite mera utmaning i modellplansbyggandet kan alltid ge sig på att försöka bygga en så kallad skalamodell.
- Ett skalaplan är en modell som både till utseende och sättet att flyga skall likna ett historiskt originalflygplan, säger Damlin.
- Jag har byggt en skalamodell av den Röda Baronens flygplan, en Fokker Dreidekker, men den var väldigt svår att flyga så nu hänger den i vardagsrumstaket istället, säger Bertil Holmlund.


Timo Hilliahon lennokki oli yksi suurimmista - se oli niin suuri, että se tarvitsi hieman työntöapua lentoonlähdön hetkellä.
Timo Hilliaho hade ett av de största planen - så stort att det behövde en liten skjuts i startögonblicket.

Parikymmentä erilaista lennokkia surrasi Tellushallissa Pietarsaaressa lauantai-iltana.

Ett tjugotal olika modellplan surrade på lördagskvällen i Tellushallen i Jakobstad

Ne, jotka haluavat saada lennätykseen enemmän jännitystä, voivat harrastaa taistelulennätystä eli aircombatia, ts. ilmataistelua.
- Taistelulennätyksessa kilpaillaan halvoilla pikkulennokeilla, joiden täytyy muistuttaa toisen maailmansodan lentokoneita. Kaikkien lennokkien perään teipataan nauha ja lennättäjät yrittävät katkoa toistensa nauhoja potkurilla. Tai sitten voi yrittää saada toisen syöksymään maahan, kertoo Peter Damlin.
Itse hän kilpailee vain huvin vuoksi, mutta lisää, että sekä mallilennokeille että taistelulennätykselle järjestetään suomenmestaruus- ja maailmanmestaruuskilpailuja.

För de som vill ha ännu lite mera spänning i själva flygningen finns dogfight eller aircombat, det vill säga luftstrider.
- I dogfight tävlar man med billiga småplan som skall efterlikna flygplan från andra världskriget. Man tejpar fast ett snöre i stjärten på alla flygplan och sedan skall man med propellern försöka skära av de andras band. Eller så kan man försöka få dem att störta, berättar Peter Damlin.
Själv tävlar han på skoj, men tillägger att det finns FM och världsmästerskap i både att bygga skalamodeller och i dogfight.

Copyright © 2004 Jakobstads Tidning
19.1.2004 webmaster