PIETARSAAREN SEUDUN RC-LENTÄJÄT JAKOBSTADSNEJDENS RC-FLYGARE
 

Tämä artikkeli kuvineen on julkaistu Jeppis-lehdessä 23.8.2004.
Teksti ja kuvat: Matti Tikka

Den finskspråkiga versionen av denna artikel samt bilder har publicerats i tidningen Jeppis 23.8.2004.
Text och foto: Matti Tikka
Översättning: Mikael Lundqvist


Radio-ohjatut lennokit liitävät Karbyn kentällä

Pietarsaaren Seudun RC-lentäjät on joukko lennokkiharrastajia, joiden kiinnostuksen kohteena ovat radio-ohjatut lennokti. Yhdistys on vuokrannut vuodesta 2003 alkaen alueen Karbystä lennokkikentäksi.


Radiostyrda modellplan svävar över Karby fältet

Jakobstadsnejden rc flygare är ett gäng modellflygare som har radiostyrda modellflyg som hobby. Föreningen hyr sedan 2003 mark i Karby som används som modellflygfält.




Ilkka Klemetti aloitti lennokkiharrastuksen 1970-luvun puolivälissä. Kyseessä oli hänen ihan oma mielenkiinnon kohde. Kukaan muu perheessä tai kaveripiirissä ei jakanut kiinnostusta radio-ohjattuihn lennokkeihin.

- Ylioppilaskirjoitukset olivat keväällä 1975. Niiden jälkeen tilasin itselleni lennokin ja siihen moottorin ja radion. Minulla ei ollut kovin paljon tietoa, joten aluksi tuli vähän töppäiltyä. Suomessa ei silloin ilmestynyt alan erikoislehteä ja oli muutenkin hankala saada tietoa mistään.

Tuolloin Ilkka asui Ylivieskassa. Hän tiesi, että Oulussa toimii lennokkikerho ja sieltä hän voisi saada tarvitsemaansa apua.

- Esa Eirola oli alan huippuja Suomessa. Soitin hänelle ja hän pyysi minua käymään Oulussa. Kävimme ruohokentällä, jossa hän tapasi lennättää konetta. Sillä matkalla sain paljon taitoa ja tietoa, sain häneltä vastaukset kaikkiin kysymyksiini.

1970-luvun lopulla harrastus jäi talonrakennuksen, perheen ja muiden kiireellisimpien asioiden vuoksi. Pari vuotta sitten Ilkka lämpeni asialle uudelleen ja myös poika Markus lähti mukaan oman ystävänsä kanssa.

- Onhan tämä nuorille paempi harrastus kuin vaikka tupakanpoltto. Onneksi pystyn nyt antamaan nuorille niitä neuvoja, joita minä en saanut kun aloitin tämän harrastuksen.


Ilkka Klemetti började sin modellflyghobby i mitten av 70-talet. Ingen annan i bekantskapskretsen eller familjen delade hans intresse.

- Studentskrivningarna ägde rum på våren -75. Efter att ha genomfört dessa beställde jag ett modellplan med motor och radioutrustning. Jag hade inte mycket kunskap när jag började så det skedde en del missöden. Ingen facklitteratur fanns att tillgå på den tiden och det var i övrigt svårt att få tillgång till kunskap.

Vid den tiden bodde Ilkka i Ylivieska. Han visste att det fanns en modellflygklubb i Uleåborg, och att han kunde få hjälp därifrån.

- Esa Eirola hörde till eliten i Finland vid den tiden. Jag ringde honom och han bad mej komma till Uleåborg. Vi besökte fältet där han brukade flyga. På den resan lärde jag mig en hel del och fick svar på alla mina frågor.

Vid 70-talets slut fick hobbyn ge vika för husbygge, familj och andra viktigare saker. För några år sedan vaknade intresset på nytt och nu var även sonen Markus med.

- Nog är väl det här en vettigare sysselsättning än tobaksrökning. Lyckligtvis kan jag nu ge dom råden åt dom yngre som jag själv inte fick när jag började.


Radio kestää isältä pojalle

Ilkan vanha lennokki tuhoutui törmättyään maahan liian kovalla vauhdilla. Moottori ja radio säilyivät kuitenkin ehjinä.

- Ne ovat nyt pojan koneessa. Radio on koko paketin kestävin osa 1. Kone voi mennä päreiksi, mutta radio säilyy yleensä ehjänä. Kun harrastuksen aloittaa, pääsee alkuun noin 360 eurolla. Moottori maksaa satasen, samoin lennokki, radio maksaa noin 160 euroa. Ei tämä kallis harrastus ole, jopa vaimo on sitä mieltä. Kesällä lennätämme Karbyn kentällä ja osa porukasta lennättää talvella maapohjahallissa.

Ilkan kone painaa 2.7 kiloa ja Markuksen vähän pienempi kone 1.9 kiloa.

- Nämä ovat ns. suhovei-koneita. Nimi on väännetty venäläisestä Suhoi-koneesta, kertoo Ilkka Klemetti 2.

Ilkan nykyinen lennokki on ARF (Almost Ready to Fly) eli lähes valmiina ostettu, vuodelta 2002. Asennukset hän on tehnyt itse.

- Kone maksoi silloin 90 euroa eli ihan halpiskone. Jos ei halua useita erilaisia malleja, ei lennokkia tarvitse vaihtaa koko ajan.

ARF-koneen kokoaa viikossa tai kahdessa. Jos haluaa koota lennokkinsa varsinaisesta rakennussarjasta, joutuu aikaa uhraamaan enemmän.


Radion går i arv från far till son

Ilkkas gamla modellplan förstördes vid en krasch. Motorn och radioutrustningen klarade sig däremot.

- Dom sitter nu i sonens plan. Radioutrustningen är paketets mest hållbara del 1. Modellplanet kan slås till spillror, men radioanläggningen klarar sig oftast. När man börjar hobbyn, kommer man igång för c.360 euro. Motorn kostar en hundralapp, likaså modellen. En radianläggning runt 160 e. Detta är ingen dyr hobby. T.o.m. frun tycker det. Sommartid flyger vi i Karby. Vintertid flyger en del inomhus i jordbanehallen.

Ilkkas modell väger 2.7 kg och Markus lite mindre plan 1.9 kg
Dessa är s.k. suhovei-modeller. Namnet kommer från ryska Suhoi-plan, berättar Ilkka 2.

Ilkkas nuvarande modell är en s.k. ARF (almost ready to fly). Den är köpt 2002. Monteringen har Ilkka gjort själv.

- Modellen kostade då 90 e, eller ganska billigt. Om man inte vill ha flera modeller behöver man inte byta hela tiden.

En ARF-modell monterar man på 1 vecka eller 2. Om man vill bygga från en byggsats tar det betydligt längre.


Myös Ilkan poika Markus harrastaa lennokeita. Tässä Ilkka-isä esittelee perheen miesten lennokeita.
Även sonen Markus sysslar med modellflyg. Här förevisar Ilkka familjens modeller.

Miesten hommaa

Pietarsaaren Seudun RC-lentäjäjissä on mukana parikymmentä jäsentä, kaikki miehiä. Syystä tai toisesta naiset eivät ole tästä harrastuksesta kiinnostuneet, vaikka miehiä ja poikiaan kannustavatkin.

Ikähaitari on erinomaisen suuri. Nuorin on 12-vuotias ja seniori 72-vuotias.

Karbyn kenttä on vuokrattu lennokkikentäksi viideksi vuodeksi.

- Tärkeää on, että puissa ei ole vahvoja magneetteja, jotka vetäisivät koneita puoleensa 3. Kentän pitää olle esteetön ja tasainen. Taloja ja puita ei saa olla liian lähellä. Asutuksen on hyvä sijaita vähän kauempana ettei koneiden ääni ärsytä.

Mikä kerhotoiminnassa on Ilkalle tärkeintä? Kyseessähän on harrastus, jota voi puuhailla yksinäänkin.

- Olennaista on se, että harrastetaan porukassa. On hauskempaa tulla lennättämään yhdessä. Lisäksi voi vaihtaa kokemuksia ja kysyä neuvoa, jos joku asia askarruttaa.

Karbyn kentällä saa lennättää iltakymmeneen saakka. Jos ilma on suotuisa, saattaa aikaa kulua useita tunteja.


Manlig hobby

Jakobstadsnejdens RC-flygare har ett 20-tal medlemmar, alla män. Av olika orsaker är inte kvinnor intresserade av hobbyn,
även om dom uppmuntrar sina män.

Åldersskillnaden är stor. Yngsta medlemmen är 12 och äldsta senioren 72.

Karbyfältet har arrenderats för 5 år

- Det är viktigt att det inte finns träd med starka magneter i närheten som kan dra åt sig modeller 3. Området behöver vara utan hinder och jämnt. Hus och träd får inte finnas i närheten. Det är bra om bebyggelsen är en bit bort så att ljudet inte stör.

Vad är viktigt med föreningsverksamheten för Ilkka? Det är ju frågan om en hobby som man kan utöva ensam.

- Viktigt är att man utövar den tillsammans. Det är roligare om man är flera. Dessutom kan man utbyta åsikter och rådfråga någon om det behövs.

Vid Karbyfältet är det tillåtet att flyga till 22:00. Om vädret är fint kan det bli frågan om åtskilliga timma vid fältet.


- Sesonki on nelisen kuukautta. Tänä vuonna aloitimme 20. toukokuuta ja jatkamme lumen tuloon asti. Sen jälkeen täällä ei voi enää lennättää, sanoo Kalevi Jylhä.

Kalevi Jylhä, seuran nestori, aloitti harrastuksen jo vuonna 1962. Silloin lennokkiharrastajat olivat Pietarsaaren lentokerhon alajaosto. Ajat ovat muuttuneet kovasti neljänkymmenen vuoden aikana.

Vuonna 2002 perustettu oma yhdistys ei ole rekisteröity yhdistys vaan peremminkin vapaamuotoinen kerho.

Omilta nettisivuilta löytyy valtavasti tietoa niin lennokeista, kerhosta kuin tulevista tapahtumistakin.

Sesongin päätyttyä osa siirtyy Pietarsaaren Tellushalliin lennättämään mallilennokkeja.

Lauantaina 11. joulukuuta järjestetään inSkaala 2004 -tapahtuma, joka on valtakunnallinen mallilennokeiden sisälennätystapahtuma. Mallilennokit ovat pääteemana, mutta lisäksi luvassa on muitakin lennokkeja. Luvassa on taitolentokilpailu, junioreille tarkoitettu kumimoottorilennokkikisa Hyttynen ja muuta mukavaa.


- Säsongen är ungefär 4 månader lång. I år började vi den 20:e maj och fortsätter tills snön kommer. Efter det kan man inte flyga här längre, säger Kalevi Jylhä.

Kalevi Jylhä, som är föreningens nestor, började sin hobby redan år 1962. Vid den tiden lydde modellflygarna under Jakobstads Flygklubb. Tiderna har förändrats mycket under 40 år.

Föreningen som är grundad 2002 är inte registrerad, utan drivs under fria former.

På den egna hemsidan finns massor med information om såväl modellflyg, klubben som kommande evenemang.

Vid säsongens slut söker sig en del av medlemmarna inomhus för att flyga i Tellushallen.

Lördagen den 11.12 ordnas inSkaala 2004 i Tellushallen. Evenemanget är en nationell händelse för skalamodeller. Skalamodeller är huvudtema, men dessutom förevisas andra typer av modellflyg. På programmet finns konstflygning, gummimotor tävling för juniorer och annat spännande.


Sihteeri Peter Nyman lennättää tottuneesti Karbyn kentällä
Sekreterare Peter Nyman flyger med vana sin modell vid Karby fältet.

Puheenjohtaja Mikael Lundqvistin kone on hänen itse suunnittelema ja kokoama.

Ordförande Mikael Lundqvists modell är av egen design.

Vaakalentoa ja silmukoita

Sihteeri Peter Nyman lennättää konettaan varmaotteisesti. Peterin taitolentokone Extra 300 L painaa reilut kaksi kiloa. Hän osti sen puolivalmiina.

Aluksi kone liitää vaakalentoa, sitten puolivaakakierre, pystynousu, pystykäännös, immelmannin käännös ja silmukka, jonka jälkeen kone laskeutuu siiststi.

- Laskeutuminen on kaikista vaikeinta. Poikani Markus oppi erilaisia temppuja jo muutamassa tunnissa, mutta laskeutuminen on vieläkin hankalaa 4. Sen oppimiseen kuluu paljon aikaa ja kärsivällisyyttä.

Puheenjohtaja ja kenttäpäällikkö Mikael Lundqvist ei ole hankkinut konettaan puolivalmiina rakennussarjana vaan on suunnitellut ja kehittänyt koneen loppuun asti itse hyödyntäen omia ja muiden kokemuksia.

Mikaelin kone painaa 1,8 kiloa ja sen värit ovat sininen ja valkoinen.

- Vaikka talvella ei pääse Karbyhyn lennättämään, pysyy mielenkiinto yllä, jos on kone rakenteilla. Sitten saa jännittää, millainen siitä tulee ja miten se liitää kun pääsee kentälle keväällä kokeilemaan, sanoo Ilkka Klemetti.


Rak flygning och loopingar

Sekreterare Peter Nyman flyger sitt plan med säker hand. Peters Extra 300 L väger drygt 2kg. Den är av ARF-typ.

Först flyger modellen rakt fram, sen en halvroll, stigning, hammermead, immelmann följt av en looping för att sen landa vackert.

- Landningen är kanske det svåraste momentet. Min son Markus lär sig olika manövrar på någon timme, men landningarna är ännu svåra 4. Det tar åtskilligt med tid och tålamod att lära sig det.

Ordförande och fältchef Mikael Lundqvist har inte köpt sin modell färdigbyggd utan har själv planerad och utvecklat den med hjälp av egna och andras erfarenheter.

Mikaels modell väger 1,8 kg och är blå och vit.

- Även om det inte går att flyga utomhus vintertid hålls intresset uppe om man har nåt byggprojekt under vintern. Det är alltid spännande på våren når man äntligen får provflyga det man åstadkommit, säger Ilkka Klemetti


Webmasterin kommentteja.
1. Vaikka radiot selviävät vaurioitumatta kovistakin kolhuista, on ehkä liiottelua sanoa niitä lennokin kaikkein kestävimmäksi osaksi.
2. Tässä on pieni väärinkäsitys. Sille pienelle on kyllä annettu nimeksi Suhovei, mutta mikään lennokkityyppi se ei ole.
3. Puissa olevat magneetit ovat lennokkiharrastajien huumoria. Koska lennokit törmäävät usein puihin, on päätelty, että puissa täytyy olla lennokkeja puoleensa vetäviä magneetteja.
4. Ei laskeutuminen välttämättä ole hankalaa. Se vaatii kylläkin asiaan keskittymistä, kuten oikeillakin lentokoneilla.


Webmasterns kommentarer
1. Även om radioutrustningen ofta klarar sig vid krascher är det kanske överdrivet att påstå att det är modellens mest hållbara detalj.
2. Här är det frågan om ett missförstånd. Den lilla modellen heter nog Suhovei men någon modelltyp är det inte frågan om.
3. Magneter i träden är ett skämt inom dessa kretsar. Eftersom modellflyg ofta kraschar i träd, har det konstaterats att det måste finnas magneter i träden som drar till sig modellplan
4. Landningar är nödvändigtvis inte besvärliga, men dom kräver nog koncentration. Precis som med riktiga plan.


Copyright © 2004 Jeppis/Jakobstads Tidning
13.9.2004 webmaster